Jännityspäänsärky

Vastaanotolle tulee lähespäivittäin asiakkaita, jotka kärsivät jatkuvista päänsäryistä. Tyypillistä on, että aamulla särky on lievää tai sitä ei ole ollenkaan, mutta se provosoituu työpäivän aikana. Tämä päänsärky alkaa ohimoilta tai kallonpohjasta ja laajenee pitkittyessään koko päähän. Pitkittynyt päänsärky vaikuttaa keskittymiskykyyn sekä jaksamiseen. Monet varmasti tietävät kokemuksesta, että jatkuva jomotus alkaa vetää pinnan kireälle.

Kiireinen ja stressaava elämäntilanne on omiaan lisäämään hartiaseudun jännittyneisyyttä. Kun käydään ylikierroksilla, on myös lihaksisto usein jännittyneessä tilassa. Hartiat nousevat helposti korviin ja hampaat pureutuvat yhteen. Kun kroppa on tässä tilassa liian pitkään, eivät lihakset enää välttämättä rentoudukaan aivan itsestään. Stressi jää päälle, eikä nukkuessakaan lihaksisto rentoudu ja palaudu täysin.

Stressaavassa elämäntilanteessa kannattaa kokeilla erilaisia rentoutusharjoituksia ennen nukkumaan menoa. Harjoitus voi olla esimerkiksi vain sitä, että jännität ja rentoutat lihasryhmän kerrallaan.Harjoituksella pyritään tuntemaan ero jännittyneen ja rentoutuneen lihaksen välillä sekä jättämään päälle "rento fiilis". Rentoutusharjoituksena toimii myös yksinkertainen omaan hengitykseen keskittyminen - mille se tuntuu, liikkuuko pallea, tunnetko ilmavirran huulilla ym. Illalla (miksi ei myös kesken työpäivän) suoritetuista rentoutusharjoitteista voi saada yllättävän paljon apua.

Kuitenkin yksi suurimmista syistä jännityspäänsäryille on lihaksiston yksipuolinen kuormittaminen. Suurin osa asiakkaista, joilla on kyseistä päänsärkyä, on päätetyöntekijöitä. Vaikka toimistoissa on alettu siirtyä säädettävien työpisteiden aikakauteen, ovat työasennot edelleen monella huonot ja hartiaseutu on miltei koko työpäivän ajan staattisessa jännityksessä, rintalihakset lyhentyneessä tilassa ja yläselkä venytyksessä. Rintalihasten jännittyneisyys tai lyhentynyt tila voi aiheuttaa käsien puutumista öisin tai työskentelyn yhteydessä.

Vaikka liitänkin päätetyön vahvasti näihin ongelmiin, ilmenee samoja vaivoja muillakin ammattiryhmillä, kuten sähkömiehillä, joilla rasitus niskan ja hartioiden osalta on yksipuolista. Taukojumppaa on pyritty saamaan osaksi työssäkäyvien arkea, mutta valitettavasti tämän tärkeys unohtuu lähes poukkeuksetta aina, kun yläkropan tilanne on parempana ja oireisto lieventynyt.

Jotta lihakset eivät pääsisi liikkeelle ja toipumaan vapaa-ajallakaan, käytetään päätelaitteita paljon myös työajan ulkopuolella. Tällöin työskentelyasennot ovat yleensä vielä kehnompia kuin työpaikoilla...


Jännityspäänsärkyyn kannattaa testata seuraavia konsteja

- Pumppaile hartiota ylös alas sekä pyörittele eri suuntiin

- Venyttele hartiat, niska ja kallonpohjan lihaksisto

- Tee kevyttä niskan lihasvoimaharjoittelua kädellä vastustaen ohimoilta, otsalta, korvan seudulta ja pään takaa. Tee harjoittelu pumppaavana.

- Hiero kallonpohjan lihaksistoa peukaloillasi ollessasi selinmakuulla niska rentona

- Käy rennolla kävelyllä, voit heilutella ja pyöritellä käsiäsi hieman liioitellusti

- Suojaa niska kylmältä ja tuulelta


Muista, että liike on lääke. Nämä vaivat johtuvat usein huonoista työasennoista sekä lihaskunnon heikkoudesta. Vahvista yläselkääsi jaksaaksesi ylläpitää hyvää ryhtiä. Pyri pitämään kaularankasi keskiasennossa työskennellessäsi välttäen pään työntymistä eteen.  Liiku työpäivän aikana aina kun mahdollista.

Vastaanotolta saat täsmäliikkeet vaivasi hoitoon sekä tarvittaessa kokonaisvaltaisempaa ohjeistusta ryhdin ylläpitoon ja ryhtilihasten vahvistamiseen.  Hieronta voi auttaa väliaikaisesti, mutta ei poista vaivan syytä. Oman hyvinvoinnin eteen kannattaa nähdä hieman vaivaa - kukaan ei halua elää kipujen kanssa.

Varaa aikasi helposti osoitteesta www.hieros.fi !